keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Minä ja somen käyttö -en keksinyt jännempää otsikkoa-

Varoitus. Tämä teksti on koulukirjoitus, joka on ehkä vähän pakotetun tuntuisesti kirjoitettu. Kuitenkin tekstissä on luultavasti taas hyvin paljon tajunnan virtaa. Koita tottua siihen. :D
Tässä blogissa on käytetty internet-memejä. En usko että heitä haittaisi, että käytän kuvia. Jos haittaa, voivat ottaa minuun yhteyttä ja sanoa soo-soo, jonka jälkeen poistan kuvan/(kuvat) Edelleenkin saa korjata kirjoitusvirheitä, sillä en niitä itse aina huomaa. <3

Nyt annettiin koulun virtuaalimuskarikurssilla jännä tehtävä joka meni suunnilleen näin:
Millaisen some-profiilin haluaisit luoda itsestäsi ja missä muodossa. (Some-sana on siis nyt oikeasti olemassa. Englannissa ei toimi lyhenne, en tiedä muista maista.)

Kerrataampa nyt hieman mitä minulla jo on:
-Facebook
-Twitter
-Youtube-kanava
-Pinterest
-Linkedin
-Instagram

Mitä on ja on joskus ollut ja on ehkä edelleenkin, mutta tuskin palaan niihin
-Livejournal
-Deviantart

Mitä ei ole koskaan ollut:
Irc-galleria (ei kiinnosta)
Flickr (en ole valokuuvaja)

Mihin ehkä haluaisin tutustua?
Snäppi (Snapchat)

Yleinen ongelma on, etten ole missää noissa superaktiivinen. Pinterestin tein kun sitä hypetettiin niin paljon. Inspiroivia kuvia ja ideoita itseluomissa kansioissa? Miksipä ei. Loin sinne vaatekansion, hyvin-vointikansion ja kaverin synttäreitä ajattellen fiftari-kansion. Pinterestin into katosi, kun tajusin että kaikki mistä haaveilen ei ole tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. http://justsomething.co/the-34-most-hilarious-pinterest-fails-ever/ Löydät pinterestin ideoimia epäonnistumisia. Nauratti jo ekan kuvan jälkeen. Koska olen vielä koulussa, enkä halua häiritä, postasin tämän tähän ja katson myöhemmin.

Linkediniä en päivittänyt kun tajisin, etteivät ikäiseni kaverit ole vakituisessa työpaikassa, ja ovat epävarmoja tulevaisuudesta. Lisäksi kun vanhempani sanoivat, että j-pop-kulttuurista kiinnostuminen voisi luoda jollekin negatiivisen kuvan itsestäni totesin että antaa olla sitten. Minusta semmoisia harrastuksia ei tarvitse häpeillä.


FB tuo fiidiini eli "syöttöpalstaani" omasta mielestään minua kiinnostavia juttuja, kuten uutisia, kuvia ja videoita. Joskus joku innostuu kertomaan tyhmistä ihmistä tyhminä päivinä, ja joku kertoo menneensä naimisiin ja joku juo skumppaa Toscanan auringon alla. Muistan kun aikoinani valitin, kuinka ihmiset postasivat siivouspäivistä. He kertoivat yksityiskohtaisesti pesseensä kolme pyykkikoneellista ja pesseensä ikkunat ja koirankin ulkoilutti tosi pitkällä lenkillä. "Hyvin tehty, oletpa ahkera" -luki kommenteissa. Ei näistä kerrottu ihmisille kun niitä tavattiin. Miksi siis niistä pitäisi FB:seenkään kirjoittaa? Nyt taas tuntuu, etten tiedä kenestäkään mitään. Onneksi FB:ssä on mahdollisuus valita, mitkä fiidit näkyvät joka tapauksessa ensimmäisten joukossa. Sinnekin olen valinnut hiusmallisivustoja muutaman kaverin lisäksi.



Twitter on vain uutisointia. Meillä on keikka, meilllä oli hyvä keikka. No ei nyt dissata. Se on hauska paikka, mutta suomenkieli vaatisi enemmän merkkejä.



Instagramissa on kuvia. Voit tehdä vale/edustus-profiilin, yritys-profiilin tai linkata sen feissariin. Yritysprofiileja on paljon. Seuraan tietenkin Valitsen sinut! -musikaalin instagramia, josta lötyy myös minustakin satunnaisia kuvia. Vale/edustusprofiiliksi luokittelen kanavat, joissa on vain tietyntyyppistä sisältöä. Näissä harkitaan tarkkaan mitä kuvia otetaan ja kuvat ovat (kuin) oikeasti valokuvaajan ottamia. Niissä on tietty tunnelma ja kuvamateriaali on rajattua. Esimerkkeinä vaikka stailattu pupu erilaisissa tilanteissa, cosplay-aiheinen kanava, jossa käyttäjää ei näy välttämättä omana itsenään kertaakaan, vaan on tietyssä hahmossa, tai vaikka ns. "ruokaporno",  jossa kuvina on herkulliset ruoka-asetelmat, jotka jos vain suinkin pystyisi, voisi napata ruudulta itselleen. Oma instani on lähinnä. Hei toi/minä näyttää hauskalta, otampa kuvan. Jos haluaa paljon näkyvyyttä niin risuaidat on kirjoittaa englanniksi (#cute #sexy #finnishgirl #selfie #yolo #love #wtf #wuttevah)



Youtube-kanava on se, josta olen kiinnostunut. Juurikin haluaisi jonkinlaisen lapsille suunnatun youtube-kanavan. Onhan sellainen YleAreenassakin sellainen. Ongelmaksi tulee tekijänoikeudet. Et voi julkaista toisen omaa, ellet sitten kysy lupaa. Jos mietitään vaikka lastenbändiä, joka musiikkia kuuntelee kuitenkin vain tietty ihmismäärä, haluaisiko sellainen nähdä kun heidän musiikin kautta joku toinen käyttäjä keräisi seuraajia ja alkaisi kenties tienaamaan? Eli sitten täytyykin keksiä omia lauluja ja leikkejä. Kaiken sen vaivan jälkeen voi ruveta mietityttämään: Miksi näitä tubeen laittaisi, kun voisi tehdä samantien oman kirjan ja levyn? Kumpi on kannattavampaa? Toisaalta kuten tällä kurssilla todettiin. Jos teet paljon ilmaista kamaa, ihmiset ovat myöhemmin valmiita myös maksamaan siitä. Esimerkkinä kerroin ruokablogista, jonka perusteella tehtiin myös kirja. Kirjaa ostettiin, vaikkakin suurin osa resepteistä löytyikin ilmaisena blogista.


Muskari-tädin lisäksi haluaisin myös laulajaksi. Olisi kiva tehdä omia musavideoita ja vlogeja. Sitä varten tarvitsisin luultavasti hlö-kuntaa, joka sitten vaatiikin jotain resursseja. (mistä resurssit o_o;) Jos haluaisi vielä olla suosittu, pitäisi löytää loistavat elämäntavat, jotta näyttäisi terveeltä ja voisi olla samalla esimerkkinä muille. Koska kun olet somessa, edustat samalla myös itseäsi.

Snäppi on nuorten käyttämä palvelu, johon voi laittaa mitä tahansa kuvia, jossa  toisaalta voi sitten ilmeisesti myös kommentoida miten haluaa, sillä kuvat näkyvät vain tietyn aikaa ja poistuvat (kenties kommentit siinä samalla). Omaan älymoblaani ei saa snäppiä.



Näihin tunnelmiin lopetan. Ideoita, deoita kirjoituksista, kommentteja otetaan vastaan.
PS: Mulla on nyt hammasraudat. Ehkäpä kerronkin siitä seuraavassa tekstissäni. :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä tuli mieleesi? Kirjoita se auki!